Maalaisgrillit.fiTietosuojaseloste

← Takaisin hakuun

Suomalaisten grillien historia

Julkaistu 3.11.2026

Nakkikioski, snagari, kiska, grilli – suomalaisella pikaruokapaikalla on monta nimeä ja yli sadan vuoden historia. Tämä katsaus kertoo, miten katukärryistä tuli luukkukioskeja, luukkukioskeista grillejä ja grilleistä hampurilaisketjuja ja huoltoasemien grillitiskejä. Tiedot perustuvat sivun lopussa lueteltuihin lähteisiin. Kun lähteet antavat eri vuosiluvun, kerromme sen.

Makkarakärryistä luukkukioskeihin (1910–1930-luku)

Ennen kioskeja makkaraa myytiin kaupunkien kaduilla ja toreilla kärryistä. Katumyyntiä säänneltiin jo varhain. Ylen mukaan Helsingin vuoden 1917 terveydenhoitojärjestyksessä määrättiin, että myynnin piti tapahtua siisteistä nelipyöräisistä kärryistä. Tekniikan Waiheita -lehden artikkeli ajoittaa vastaavan määräyksen vuoteen 1919.

Makkaran myyntiin erikoistuneet kioskit alkoivat yleistyä 1920- ja 1930-luvuilla. Helsingin ensimmäiset tyyppikioskit valmistuivat Helsingin kaupunginmuseon mukaan vuonna 1928, ja niiden suunnittelija oli Gunnar Taucher. Vuonna 1935 Helsingin rahatoimikamarin kioskiohjeet määrittelivät kioskin paikaksi, jossa kauppa käytiin seinän, oven tai ikkunan aukon kautta niin, että ostaja seisoi ulkoilmassa. Tästä tuli suomalaisen luukkukioskin perusmalli.

Muissa kaupungeissa kehitys oli samanlaista. Tampereella Tammelantorilla myytiin mustaa makkaraa ainakin 1920-luvun alusta, ja yksi tunnetuista myyjistä oli Alfred Backman. Nimitys ”mustamakkara” vakiintui kirjastojen tietopalvelun mukaan vasta 1950–1960-luvuilla. Tapolan mustamakkaran myynti alkoi vuonna 1953 Tammelan palloilukentän laidalla. Kuopion torille haettiin makkaranmyyntilupia jo 1930-luvulla.

Olympialaiset, Perunatori ja porilainen (1950-luku)

Sodan jälkeen katuruokaan tuli kansainvälisiä vaikutteita. Ylen mukaan hampurilaiset ja Coca-Cola tulivat Helsinkiin vuoden 1952 olympialaisten aikaan. Vuonna 1959 Ylioppilastuki alkoi kerätä varoja myymällä paahdettuja makkaroita ja ranskalaisia perunoita kioskista Helsingin Ylioppilastalojen välisellä aukiolla. Aukio sai kansan suussa nimen Perunatori. Kioskit houkuttelivat nuorisoa, ja järjestyshäiriöiden vuoksi kaupunki puuttui myöhemmin myyntiin.

Samoihin aikoihin syntyi porilainen, paksu makkaraviipale vehnäsämpylän välissä. Elävän perinnön wikiluettelon mukaan sen kehittivät vuonna 1958 Satakunnan osakunta ja Ylioppilastuki, ja nimen keksi kirjailija Yrjö Kokko. Lähteet eroavat siinä, alkoiko myynti syksyllä 1958 vai keväällä 1959.

Nakkikioskien kulta-aika (1960–1970-luku)

1960-luvulla kioskit levisivät pienempiinkin kaupunkeihin. Monet perheyritykset aloittivat tuolloin. Lemposet avasivat ensimmäisen kioskinsa Kokkolassa vuonna 1959, ja 1970-luvulla heillä oli Ylen mukaan seitsemän grilliä. Tampereen Vaakon Nakki perustettiin 28.4.1962, ja se on yrityksen oman historiikin mukaan Tampereen vanhin yhä toimiva grillikioski. Veijo Aho avasi kioskinsa Heinolassa vuonna 1964. 1970-luvulla hänellä oli neljä kaupungin viidestä kioskista, ja ranskalaiset perunat tehtiin vielä käsin. Heikki ja Kirsti Salmela avasivat Naantalissa vuonna 1966 Kievarin grillin, josta Hesburgerin tarina myöhemmin alkoi.

Kioskien vakiotarjontaa olivat lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehu. Ketsupin käyttö yleistyi Ylen mukaan vasta 1960-luvulla. Paikallisia erikoisuuksia syntyi useita. Lappeenrannan vety ja atomi ovat peräisin 1960-luvun alusta, ja lähteet ajoittavat ne vuoteen 1962 tai 1963. Makkaraperunoista on Kotimaisten kielten keskuksen ja Turun Sanomien mukaan maininta jo vuodelta 1931. Turun Sanomien mukaan nykymuodossaan annosta myytiin tiettävästi ensimmäisen kertaa Ruisrockissa vuonna 1970. Annoksella on alueellisia nimiä, kuten jyväskyläläisten taksari.

Yle kutsuu 1970-lukua grillien kulta-ajaksi. Helsingin ensimmäiset autoilijoita palvelleet kioskit toimivat Ylen mukaan Hakaniemen ympyrätalon takana.

Hampurilaiset, pizza ja kebab (1970–1990-luku)

Ketjut tulivat 1970-luvulla. Ensimmäinen Wimpy avattiin huhtikuussa 1973 Helsingin Simonkadulla, mutta Wimpyt sulkivat ovensa neljän vuoden kuluttua. Carrols avasi ensimmäisen ravintolansa Helsingin Citykäytävässä 18.9.1975. Ensimmäinen Hesburger avattiin Turun Hansakorttelissa vuonna 1980. Burger King tuli Suomeen vuonna 1982, ja McDonald’s avasi ensimmäisen ravintolansa Tampereen Keskustorilla 14.12.1984.

Pizza ja kebab tulivat suomalaiseen pikaruokaan samoihin aikoihin. Kirjastojen tietopalvelun mukaan Suomen ensimmäinen pizzeria oli Haminan Bar Giovanni vuonna 1961, ja ensimmäinen kebabravintola oli Porin Giros-grilli vuonna 1982. Kotipizzan ensimmäinen ravintola avattiin Vaasan Suvilahdessa vuonna 1987, ja ketjun perusti Rabbe Grönblom. Rax aloitti Jyväskylässä huhtikuussa 1994. Lahdessa 1980-luvulla syntyneen lihamukin alkuperästä on kiistaa, ja eri lähteet nimeävät sille eri keksijän.

Myös perinteiset grillit muodostivat ketjuja. Ylen mukaan Valkosipuli Jaska -grilliketju toimi 1980- ja 1990-luvuilla, ja 1990-luvun lama lopetti sen. Helsingin Töölössä yhä toimivaa Jaskan grilliä piti Aliisa Karhumäki vuodesta 1990.

Ketjujen ja huoltoasemien aikakausi (1990-luku–2020-luku)

Hampurilaisketjut alkoivat todella levitä 1990-luvulla. Ylen mukaan Kesko myi Carrolsin Hesburgerille vuoden 2002 alussa, ja suurin osa Carrols-ravintoloista muutettiin Hesburgereiksi. Viimeiset Carrolsit sulkeutuivat Ilta-Sanomien mukaan vuonna 2012.

Huoltoasemista tuli tärkeitä grilliruokapaikkoja etenkin teiden varsilla. Ensimmäinen ABC-asema avattiin Uttiin 14.12.1998. Vuonna 2025 Suomen 171 Shell-asemaa muuttuivat St1-asemiksi. Marraskuussa 2025 Teboil-asemat alkoivat sulkeutua, kun niiden polttoaineet loppuivat Yhdysvaltain Lukoiliin kohdistamien pakotteiden jälkeen. Monella paikkakunnalla huoltamon grilli on ollut myös kylän kohtauspaikka.

Grillit tänään

Perinteisten grillikioskien määrä on vähentynyt. Ylen vuonna 2016 julkaiseman jutun mukaan Suomen Yrittäjät laski Suomessa olleen 780 ruokakioskia vuonna 2007 ja 634 vuonna 2013. Perinteisiä grillejä arvioitiin olevan jäljellä noin sata. Avec-lehti arvioi vuonna 2024, että grillikioskeja on alle sata. Katuruoka ja ruokarekat ovat sen sijaan lisänneet suosiotaan.

Grilliruoka elää silti vahvana. Helsingin Sanomat keräsi vuonna 2023 lukijoiden grillimuistoja. Vuonna 2024 Facebookiin perustettuun Makkaraperuna foorumi -ryhmään liittyi muutamassa kuukaudessa yli 12 000 jäsentä. Kioskikulttuuria on tutkittu myös museoissa: Helsingin kaupunginmuseo julkaisi vuonna 2003 Anne Mäkisen kirjan Kioski, kipari, kiska, snagari.

Maalaisgrillit.fi kokoaa yhteen suomalaisia grillejä, kioskeja ja pikaruokapaikkoja kunnittain. Etsi grilli omalta paikkakunnaltasi →

Lähteet

← Takaisin hakuun